Kennel

Tavoitteenani on kasvattaa rotumääritelmän mukaisia shelttejä pitäen mielessä myös harrastuspuolen. Itselleni tärkeintä koirassa on luonne ja tottakai terve rakenne. Unelma shelttini on rakenteeltaan tasapainoinen, turkiltaan kohtuullinen ja luonteeltaan tasapainoinen sekä toimintakykyinen. Koira, jonka kanssa voi kulkea missä tahansa ja koira seisoo omilla jaloillaan. Harrastuksissa monipuolinen ja helposti syttyvä, joka osaa rentoutua kotona kun mitään ei tapahdu.

Historiani shelttien parissa alkoi vuonna 2005, kun perheeseemme päätettiin hankkia ensimmäinen koira. Monia rotuja harkittiin, mutta valinta päätyi lopulta shelttiin. Shelteistä ei meillä ollut kokemusta, mutta muistan kun kerran näimme sheltin istuvan bussipysäkillä odottamassa viereisessä kaupassa olevaa omistajaansa. Koira jäi muistiin ja mahdollisesti vaikutti rotuvalintaan. Äidin kanssa lähetettiin viestiä lähialueiden kasvattajille, joille oli tulossa pentuja lähiaikoina. Tarkoituksena oli ottaa merle-uros ja löysimmekin Oulusta mukavan oloisen kasvattajan. Pentuja syntyi merle-narttu, merle-uros ja trikki-narttu. Valitettavasti meitä ennen oli yksi perhe jonossa urokseen, joten jäimme sillä erää ilman pentua. Pettymys oli suuri, olihan sitä ehtinyt jo toivoa, että pentu meille tulisi. Jatkoimme pennun etsimistä kunnes viikon päästä kyseinen kasvattaja soitti. Trikki-narttu oli vielä ilman kotia ja vaikka alunperin etsimme merle-urosta, kysyi kasvattaja että olisimmeko kiinnostuneita tulemaan katsomaan pentuja. Tiesihän sen miten siinä tulee käymään ja marraskuussa 2005 meille muutti Milli (Tulitopaasin Moon Mystery). Milli oli täydellinen koira lapsiperheen ensimmäiseksi koiraksi ja Annea parempaa kasvattajaa ei olisi voitu saada. Anne ohjasi meidät Oulun alueen shelttipiireihin ja sillä tiellä ollaan yhä :). Milli lähti aina yhtä innoissaan mukaan, sen kanssa aloitin agilityn harrastamisen ja koko perhe opetti sille kilpaa temppuja :). Millissä yhdistyy kärsivällisyys innokkuuteen ja nopeaan oppimiseen. Agilityssa Millin kanssa kisattiin 2-luokkaan asti ja kisaura lopetettiin vuonna 2012, kun saimme shelttiyhdistyksen ykkösruusukkeen. Milli siirtyi ansaitulle eläkkeelle ja nauttii eläkepäivistään vanhempieni luona mökkeillen.

Miss Milli (Tulitopaasin Moon Mystery)

Kaksi vuotta Millin jälkeen meille muutti vihdoin äidin haluama merle. Sukupuoli tosin vaihtui alkuperäisestä, eihän nartun kaveriksi voinut urosta ottaa. Nano (Kamajakin Diadeemin Helmi) ostettiin pitkälti värin perusteella. Luonteeltaan Nano on Milliä arempi. Siinä missä Milli hyppää vieraiden viereen sohvalle rapsutettavaksi, Nano pöhisee pöydän alla. Iän myötä Nanokin on saanut lisää itseluottamusta ja oman perheen kanssa Nano on ihana persoona. Nanon kanssa harrastetaan myös agilitya ja kisataankin vielä silloin tällöin. Nanon kanssa eläminen opetti paljon. Aran koiran kanssa kulkeminen ja sen kouluttaminen erosi tasapainoisemman Millin kouluttamisesta. Toisaalta taas agilityssa Nano syttyy ja siellä vauhtia ja omaa tahtoa löytyy ;). 

Nano (Kamajakin Diadeemin Helmi)

Ensimmäisen oman koirani otin asuttuani omillani jo useamman vuoden. Tarkoitus oli ottaa pentu keväällä 2013, mutta kun syksyllä 2012 facebookissa oli ilmoitus vapaasta trikki-nartusta, joka sopi kriteereihini enemmän kuin hyvin, niin pitihän kasvattajaan ottaa yhteyttä ja viikon päästä kävinkin Novan hakemassa Kokkolasta Frosty Night's kennelistä. Milliin ja Nanoon verrattuna Nova on selkeästi kovempi ja omapäisempi. Vaikka Novan kanssa on monesti saanut vääntää kättä asioista ja miettia monta asiaa uusiksi, niin päivääkään en vaihtaisi ja kertaakaan en ole katunut päätöstäni. Novan luonne on täyttä kultaa harrastuskoiraa miettiessä ja potentiaalia on vaikka minne.

Nova (Frosty Night's Apassionata)

Shelttien kasvattaminen on ollut mielessäni jo pitkään. Kasvattajan peruskurssin olen käynyt vuonna 2007 ja kennelnimen Kivihiilen sain vuonna 2013. Novassa kulminoituu se mitä sheltiltä haen. Terve rakenne yhdistettynä mahtavaan luonteeseen. Tarkoituksenani on kasvattaa pienimuotoisesti shelttejä tricolour-, merle- ja bi-väreissä. Terve rakenne on tietenkin tärkeintä, mutta en ole myöskään valmis tinkimään luonteesta. Kasvatuksessa haluan myös painottaa harrastuspotentiaalia ja varsinkin Novan pennuille on tarkoitus löytää tavoitteellisesti harrastavat kodit.